Tapiolan Metsänkävijät ry laskee historiansa alkaneen vuoden 1964 syksyllä, kun Pohjois-Tapiolaan perustettiin lippukunnat pojille ja tytöille: Suomen Partiopoikajärjestön alainen Tapiolan Louhipojat ja Suomen Partiotyttöjärjestön alainen Katajanmarjat. Vuonna 1972 lippukunnat yhdistyivät ja liittyivät Metsänkävijäveljeskuntaan. Tapiolan Metsänkävijät kuuluu kattojärjestö Suomen Partiolaisiin (SP), Pääkaupunkiseudun partiolaiset -partiopiiriin (PäPa), Espoon Partiotukeen (EPT), Tammeen eli Suur-Tapiolan ja Suur-Matinkylän lippukuntaryhmittymään sekä Suomen Metsänkävijöihin (SuMe). Taustayhteisömme on Tapiolan seurakunta.
Lippukunnan toiminta on aktiivista ja olemme alueemme suurimpia lippukuntia yli 100 jäsenellämme. Lippukunnan ryhmien ja johtajiston kokoontumispaikkana toimii Tapiolan Partiomäellä sijaitseva kolomme. Viikonloppuretkien kohteena on usein kämppämme Karhunpesä Lopen maaseudulla.
Omien retkien lisäksi kannustamme kaikkia sudenpennuista johtajiin osallistumaan yleisesti järjestettäviin tapahtumiin, kuten Espoon Partiotuen järjestämiin partiotaitokilpailuihin Espoon Punaseen eli Punkkuun sekä nuoremmille tarkoitettuun Pinkkiin. Keväisin järjestämme partiotaitokilpailu Karhunkierroksen, joka on vuosien varrella saavuttanut suuren suosion kaikkien tapmelaisten kesken.
Joka kesä osallistumme kesäleirille. Leiri voi olla lippukunnan oma leiri, toisen lippukunnan kanssa järjestetty tai Tammen, Espoon Partiotuen, piirin tai kattojärjestön järjestämä suurempi leiri.
Myös johtajiston hyvinvointi on tietysti tärkeää ja siksi vain johtajille tarkoitettua ohjelmaakin järjestetään. Johtajiston ohjelmat koostuvat yleensä joko rentoutumisesta tai koulutuksesta.
Metsänkävijät
Suomen Metsänkävijät on partiosuuruus Ilmari ”Iso-Hukka” Vainion 1910-luvun lopulla perustama lippukuntien ryhmittymä. Suomen 23 metsänkävijälippukuntaa yhdistää sinivalkoinen huivi, ruskea partiopaita (joitakin poikkeuksia), tunnuseläin karhu ja luonnonläheinen toiminta.
Lippu
Tapiolan Metsänkävijöiden lippu naulattiin toukokuun lopussa 1975 ja vihittiin Tapiolan kirkossa 30. marraskuuta 1975. Lipun suunnitteli kuuluisa heraldikko Kari K. Laurla.
Tapiolan Metsänkävijät ottivat yhteyttä ja niin sitä ryhdyin lippua suunnittelemaan. Valitsin väreiksi Metsänkävijöiden sinivalkoiset värit. Tunnukseksi tuli luonnollisesti karhu ja koska Tapiola on Espoossa, niin kunnan vaakunan hevosenkenkä oli myös itsestäänselvyys. Jaoin lipun nirhakorolla, joka kuvasi merta ja käden taitoa. Valitettavasti tein karhusta vuorovärisen, jolloin eräissä kohdin koro on epäselvä. Kruunattu hevosenkenkä oli suunniteltu siniseksi, mutta ompelija teki siitä vahingossa keltaisen. Tosin värisävy on tumma, jotta se erottuu valkoisesta kentästä. Varukset ovat punaiset. Lippu on ommeltu erittäin hienosti ja epäilen, että nykyään meillä ei enää ole niin korkeatasoista ammattitaitoa tai sitten se on niin kallista, ettei siihen ainakaan monilla olisi varaa. Lipun tunnukset on ommeltu langalla, joka tekee karhunkin niin luonnollisen tuntuiseksi. Ei tämänkään lipun valmistaminen kovin halpaa ollut, mutta lippukunnalla oli varaa siihen. Itseäni vain harmitti se, etten osannut lähettää lippukunnalle suurempaa laskua, sillä vaikka olin paikalla ei minua huomioitu mitenkään. Olinhan senään lipun suunnittelija. Oppia ikä kaikki.
Kari K. Laurlan muistelmat
Lippua suunniteltiin 1970-luvun puolivälissä lippukunnan jäsenmäärän kasvaessa kohisten (vuosina 1972–1977 106:sta jäsenestä 312 jäseneen) ja se ommeltiin keväällä 1975. Toisin kuin useimmat partioliput, Tapiolan Metsänkävijöiden lippu on valmistettu brodeeraamalla ja se on metallisessa kantotangossa tankokujan avulla kiinni. Alun perin lipun kärkikoristeena on toiminut partiolilja, mutta vuonna 1984 se vaihdettiin ruostumattomasta teräksestä itse valmistettuun karhuun. Lipun on vektoroinut Ville-Pekka Reponen joulukuussa 2007. Lipusta on myös hankittu kaksi painettua kopiota alkuvuodesta 2011. Niitä käytetään arvokkaan kantolipun sijaan kovemmissa olosuhteissa kuten retkillä ja leireillä.
